torstai 20. huhtikuuta 2017

Ajattomia viisauksia



Mauri Airila peilaa ajan ilmiöitä taustaansa ja kokemustaan vasten - rakentavan kriittisesti, eteenpäin katsoen, historian opetuksia arvostaen.
Harjoittelupaikassani ylenin hitsarin apupojaksi. Syntyi metka työpari: nuori insinöörin planttu, joka uskoi vaikkei nähnyt, ja kokenut ammattimies, joka uskoi Aatteeseen vaikka näki.

Työtoverini oli kaikkien alojen asiantuntija. Mielipiteet olivat vahvoja myös koulutuksesta, joka hänen mukaansa tuli perusteellisesti uudistaa. Koulussa kun ei opetettu edes tilillepanokortin täyttämistä. Aikaa kyllä haaskattiin tuonpäiväisiin jorinoihin Jaakobista ja Joosefista.

Nyt vuosikymmenten jälkeen mietin, montako tilillepanokorttia viime vuonna tuli täytetyksi. Onko mukaansa tempaavilla Joosef-kertomuksilla käyttöarvoa muualla kuin pikkulasten unilukemisena?

Tuskin Raamatun kertomusten kärki on makrotalouden ongelmissa. Faaraon uskotulta mieheltä saa silti maksutonta konsulttiapua suhdannepolitiikan hoitoon: kun kansantaloudessa on lihavat vuodet, kiristä veroja ja pistä ylijäämä talteen; kun talous jälleen sakkaa, elvytä näin säästyneillä varoilla. Joosefin ajan seitsemän vuoden syklit menevät mielenkiintoisella tavalla yksiin nykyistenkin suhdannevaihteluiden kanssa.

Raamattu ei ole taloustieteen eikä minkään muunkaan tieteenalan oppikirja, mutta voihan sen monista ajattomista viisauksista ottaa opikseen. Kunhan ei kadoteta Raamatun kärkeä: ”tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (Joh. 20:31).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti