torstai 21. syyskuuta 2017

Ilta Martin kanssa


Kirkonmäki kuhisee lapsia ja vanhempia. Kirkon kellot kutsuvat päivä- ja iltapäiväkerholaisia kirkkoon ja Vakan järjestämään perheiltaan. Perheitä saapuu kävellen, polkupyörillä ja autoilla. Kirkossa tapaamme tuttuja ja teemme tuttuja juttuja. Itse Martti Luther saapuu seuraamme. Sini-pappi haastattelee ja saamme kuulla miksi Martti halusi uudistaa kirkkoa.

Martti kertoi hänelle itselleen tärkeästä löydöstä Raamattu kirjasta. Armosta, joka on ansaitsematon rakkaus meidän osaksi. Lasten laulaessa Armo -laulun kohtaa, jossa armo loistaa auringon lailla, alkaa ilta- aurinko loistaa niin kovasti, etteivät kirkon seinään heijastettavat laulun sanat näy. Ja niin kun me pelättiin vesisadetta.

Kirkonmäellä touhutaan juttuja, joita Lutherin aikaan jo touhuttiin. Vedetään köyttä, hypätään pussihyppelyä, kaadetaan keiloja, etsitään piilossa olevia eläimiä ja ratsastetaan keppihevosilla. Lutherilla taisi kyllä olla oikea hevonen! Pehmomiekalla taistellaan hyvän puolesta ja seurakunta keskuksen sisäpihalle istutetaan kevätkukkien sipuleita.  Lutherilla oli luottamus tulevaan. Hän sanoi: ”Jos maailmanloppu tulisi huomenna, istuttaisin tänään omenapuun.” Nyt me odotamme ensi kevättä ja kukkaloiston puhkeamista.

Teeseistään Luther tunnetaan tai siitä miten hän naulasi ne Wittenbergin linnan oveen. Savion iltapäiväkerhon lapset olivat pohtineet omia teesejään ystävyydestä, jotka oli sitten naulattu tauluun. Myös kirkonmäellä sai teesejä kirjoitella, mutta tärkeintä tuntui olevan kuitenkin se itse naulaaminen.



Tämä perheilta oli Vakan väen Reformaation juhlavuoden juhlintaa ja vielä on juhla vuotta jäljellä.

Eija V.
Kuva Tia Sinisalo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti