sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Konservatiivi vai liberaali?



Mauri Airila peilaa ajan ilmiöitä taustaansa ja kokemustaan vasten - rakentavan kriittisesti, eteenpäin katsoen, historian opetuksia arvostaen.

Lokerointi on näppärä tapa yksinkertaistaa ajatustyötään. Kun ihmisen sijoittaa laatikkoon ja lyö kanteen leiman -  rasisti, punavihreä, puunhalaaja, lestadiolainen insinööri, riistoporvari, juntti - arvelee tietävänsä, mitä laatikon sisällä ajatellaan mistäkin asiasta.

Media tyytyy seurakuntaihmisten jakamiseen kahteen laatikkoon: konservatiiveihin ja liberaaleihin. Ensimmäiseen lokeroon sijoitetaan vähän vanhanaikaiset kelkasta pudokkaat. Omilla aivoillaan muka ajattelevat ja uudet virtaukset ennakkoon haistavat liberaalit ovat sitten se parempi ryhmä – median mukaan.

”Konservatiiveista” varmaan löytyy ihmisiä, joiden suhde muutokseen on, että asiaa en tunne mutta periaatteesta pistän hanttiin. Yhtä lailla mukana on henkilöitä, jotka puntaroivat muutoksen vaikutuksia monipuolisesti ja vaativat nykytilan muuttamiselle huolelliset perustelut. ”Liberaaleissa” on aitoja uudistusmielisiä, jotka näkevät isot kehityskaaret ja osaavat mukauttaa ajattelunsa niihin. Joukossa lienee myös tuuliviirejä, jotka aamupäivällä ovat yhtä mieltä kuin somen keskustelukerhot ja iltapäivällä taas muuta mieltä.

Konservatiivi – liberaali –sanapari kuvaa huonosti ihmisten asennemaailman laitoja. Konservatiivinen tarkoittaa vanhoillista tai ennallaan säilyttävää. Sen vastinpari olisi reformatorinen eli uudistuksellinen. Liberaali puolestaan on sama kuin vapaamielinen. Konservatiivinenkin ihminen voi olla ajatuksiltaan liberaali yhtä lailla kuin reformaattorikin.

Koko 46-vuotisen työurani olin mielestäni uudistajan roolissa: tuotekehitystä, liiketoiminnan kehitystä, tieteellistä tutkimusta, koulutusta, yliopistofuusiota. Siis asioita, joissa katsottiin eteenpäin pyrkien hyvissä ajoin kehittämään ratkaisuja tulevan maailman tarpeisiin. Mielenlaadultani olen edelleen uudistaja myös kirkkoa ja seurakuntaa koskevissa asioissa.

Olen toisaalta myös konservatiivi. Kaipaan hyviä argumentteja kirkon isoille muutoksille. Vaadin teologisia perusteluita. Kirkon oppihan on tavallaan rinnasteinen tieteelliselle maailmankuvalle. Molemmat ovat muotoutuneet pitkän historian aikana väitteiden, vastaväitteiden ja monipuolisen mutta asiantuntevan keskustelun kautta.

Edellytän toisaalta ennallaan säilyttämiselle tai muutokselle myös ajasta nousevia perusteluita. Raamatun tekstissä on enimmäkseen ajatonta viestiä kaikkien aikakausien ihmisille. Mukana näyttää olevan myös kulloisenkin aikakauden käsityksiin perustuvaa sanoittamista. Pystyisinpä vielä erottamaan ikuisen ja aikaan sidotun.

Koen oloni ahtaaksi median muotoilemissa valmiissa laatikoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti