keskiviikko 7. helmikuuta 2018

We LOVE Kerava

WE đź’— KERAVA” Facebook-ryhmään liityin pian sen jälkeen, kun aloin ajatella Keravalle muuttamista. Halusin selvittää, millaista Keravalla on asua, mikä asukkaille on tärkeää, mikä puhututtaa. Mutta erityisesti minua kiinnosti, ketkä Keravaa rakastavat, miten ja millä perusteella.

Tuo selvitystyö on kesken, enkä siitä nyt jatka pitempään. Sen sijaan tartun kyseisen ryhmän sääntöihin, sillä niistä näkyy, että WE 💗 KERAVA ei olekaan mikä tahansa ryhmä. FB-ryhmissä monestikin kehotetaan asialliseen keskusteluun ja todetaan, että kukin vastaa itse kommentoinnistaan. Mutta WE 💗 KERAVA-ryhmässä nämä itsestään selvyydet eivät riitä.

Heti alkuun säännöissä todetaan “Ryhmän päätavoite on tuottaa iloa ja toivoa” ja päätteeksi vähän mukaillen: “Ellei sinulla ole mitään hyvää sanottavana, niin älä sano mitään.” Myönnän, että tällaisen säännön noudattamisessa on vaivansa. Vähintäänkin se vaatii ajattelemaan ja valitsemaan, mitä kirjoitan, ennen kuin kirjoitan, mitä mieleen juolahtaa. Mutta vaivannäkö palkitaan. Ajatukset, sanat ja teot eivät ole toisistaan irrallisia, vaan toisiaan ruokkivia. Siksi käy niin, että “...mihin keskittyy ja mitä korostaa, se lisääntyy”.


WE đź’— KERAVA-ryhmän mainioilla ohjeilla on paikkansa muuallakin. Arkisessa elämässä ne voivat muuntautua muotoon “I đź’—YOU”. Saan tuottaa iloa ja toivoa hyvillä, kiittävillä, ilahduttavilla ja rohkaisevilla sanoilla elämänpiirissäni olevissa ihmissuhteissa. Saan kehua ja kannustaa. Ja jos en aina tässä onnistukaan, voin silti jatkaa yrittämistä. Yhtä aikaa ei voi kiittää ja kirota. Niinpä pahat puheet jäävät väkisinkin vähemmälle. Toivottavasti myös ajatukset ja teot.

Voit olla kuin auringon lämmittämä kivi, jonka lämpö vaikuttaa ympäristöön.“ (Martin Lönnebo)

Entäs sitten “I đź’—ME”? Siitä kirjoitan joskus toiste.

Näitä pohdiskeli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti